Logo [Fixtool Oy]
 
 

Historia

(Konekorjaamo E. Virtanen 1962-1969, Koijärvi)

Polkupyöränkorjauksesta se alkoi

Konepaja E. Virtasen historian voi katsoa alkaneen pienen pojan valtavasta kiinnostuksesta metalliin ja sen työstämiseen. Eino Virtasen metalliyrittäjän ura alkoi heti sodan jälkeen polkupyöräkorjaajana. Kolmetoistavuotiaalla Einolla riitti urakaksi asti työtä vanhojen polkupyörien parissa, sillä sodan jälkeen kenelläkään ei juuri ollut varaa ostaa uutta pyörää.

Työmaa laajeni Virtasen oman kiinnostuksen mukaan moottoripyöriin, autoihin ja sähkömoottoreihin. Työkalut lisääntyivät ja monipuolistuivat pikku hiljaa työprojektien mukana. Ensimmäinen hitsauslaite oli Eino Virtasen uran käännekohta. Kaasulla toimiva hitsauslaite mahdollisti monipuolisen metallin työstämisen ja palvelutarjonnan kasvattamisen.

Vaikka Eino Virtanen oli pienestä alkaen "halunnut tehdä hommia metallin kanssa", ammatillisesti hän seurasi kuitenkin aluksi muurari-isäänsä. Vuonna 1961 Virtanen perusti kotimaisemiinsa Forssan Koijärvelle ensimmäisen konekorjaamonsa. Tämän jälkeen oli selvää, että muuraustyöt saisivat jäädä. Virtanen teki kolmisen vuotta yksin töitä reilun sadan neliömetrin kokoisessa pajassaan. Vuonna 1965 työpinta-ala laajeni jo 350 neliömetrillä ja apupojillekin alkoi olla tarvetta.

Koijärven pajassa tehtävät työt liittyivät vahvasti maatalouteen. Viljasiilon sulkijat, pohjat, viljaputkistot ja kokonaiset viljasiilot olivat kysytyimpiä tuotteita. Vuonna 1966 Eino Virtanen teki itselleen ensimmäisen särmäyspuristimen. Melkein heti puristimesta tuli tilaustuote. Nyt särmäyspuristimia ja levyleikkureita on tehty tilauksesta yhteensä noin 1100 kappaletta.

(Konepaja E. Virtanen 1970-1988, Forssa)

Sähkön perässä Forssaan

Sähköstä muodostui Eino Virtasen yrittämisen onni ja kulmakivi. Sähkö merkitsi entistä enemmän mahdollisuuksia metalliyrittäjälle, mutta Koijärvelle vedetty sähkömuuntaja oli kartoitettu kattamaan ainoastaan muutaman kymmenen talouden valontarve. Sähkö oli niin heikkoa, etteivät Konekorjaamon koneet jaksaneet pyöriä.

Vuonna 1968 Virtanen näki ilmoituksen myytävästä teollisuustontista Forssassa ja teki kaupat vielä samana päivänä. Uutta 750 neliömetrin hallia rakennettiin vuoden 1969 aikana ja seuraavana vuonna yritys muutti Koijärveltä Forssaan. Samalla yrityksen nimi muuttui Konepaja E. Virtaseksi. Kahden vuoden jälkeen hallia laajennettiin 800 neliömetrillä. Forssan Konepajassa oli parhaimmillaan jopa 40 työntekijää.

Virtasen yritys kasvoi ja laajeni nopeasti. Kun Hämeenmaa ryhtyi rakentamaan Konepajan viereen viljasiiloa, pihamaalla poikennut kaupparatsu tiedusteli Eino Virtaselta, että joko sitä taas laajennetaan tiloja. Virtanen sanoi leikillään rakennuttavansa lämpökeskuksen piippua. Kun kaupparatsu seuraavan kerran poikkesi, huomasi hän tulleensa narutetuksi. Eihän siitä viljasiilosta millään piippua olisi saanut.

Vuonna 1985 Konepaja E. Virtasen yhteyteen perustettiin Fixtool Oy, jonka erikoisalaksi muodostui CNC-koneistus. Virtasen hankkima CNC-kone oli vuonna 1982 ensimmäisiä ohjelmoitavia koneita Suomessa. Fixtool Oy toimii vielä tänä päivänäkin Virtasen yrityksen sisällä ja tuottaa tietokoneohjattua työstöpalvelua.

Vuonna 1988 Konepaja myi toimitilansa Forssassa LSO Food Oy:lle ja muutti Fixtool Oy:n kanssa tuotantonsa Lounaissepät Oy:n tiloihin.

(Lounaissepät Oy/Konepaja E. Virtanen Oy 1979-, Jokioinen)

Pajallinen keksintöjä

Vuonna 1978 Eino Virtanen osti kahden kaverinsa kanssa niin kutsutun pöytälaatikkoyrityksen, jonka toiminimenä oli Jokioisten tilitoimisto Oy. Tilitoimistoyrittäjiä miehistä ei kuitenkaan tullut, vaan yrityksen nimi vaihdettiin pian Lounaissepät Oy:ksi. Siitä sai alkunsa Konepaja E. Virtasen nykymuodossaan oleva yritys Jokioisilla. Konepaja E. Virtanen työllistää 25 henkilöä ja liikevaihto pyörii 3,4 miljoonassa eurossa.

Koska levytyökoneita oli rakennettu vuoteen 1995 mennessä useita Virtanen-nimellä, haluttiin yrityksen nimi muuttaa koneiden kanssa yhteneviksi. Silloin Lounaissepät Oy:stä tuli Konepaja E. Virtanen Oy ja yksityisenä liikkeenharjoittajana toimineesta Konepaja E. Virtasesta tuli Koneliike E. Virtanen. Fixtool Oy jatkaa edelleen alkuperäisellä nimellään.

Eino Virtasen pitkä ja vaiheikas ura metallialan yrittäjänä jatkuu edelleen. Vaikka toimitusjohtajan vakanssi on siirtynyt Virtasen vanhimmalle pojalle Eskolle, Eino Virtanen on vielä vahvasti mukana yrityksen ja erilaisten tuotteiden kehitystyössä. Myös Virtasen kaksi muuta lasta työskentelevät perheyrityksessä. Keskimmäinen lapsi Tapio toimii Fixtool Oy:n toimitusjohtajana ja nuorimmainen Anne-Mari pitää ohjia käsissään toimiston puolella. Kun Virtaselta on tiedusteltu lapsien työpaikoista, on hänellä ollut tapana leikillisesti vastata, että "ei ole tullu opetettua lapsia töihin, kun ne on ollut tässä kotona vaan".

Virtasen mukaan työ on suureksi osaksi soveltamista. Asiakkaiden tarpeet vaativat jatkuvaa kehittämistä ja uusien keksintöjen tekemistä. Virtasen omista innovaatioista voisi mainita hevosentaluttimen tai huipputekniikkaa vaativan tuulilasin murskaimen. Virtasen kaikkien innovaatioiden taustalla on sama lähtökohta: keksinnöt säästävät työtä ja työaikaa.

Sen lisäksi, että Virtanen on tehnyt keksintöjään sorvin ääressä, hän on kerännyt ahkerasti vaikutteita ja kokemuksia ympäri maailmaa. 1960-luvun alussa Koneviestin opintokerhon matkoista alkanut kipinä palaa edelleen. Eino Virtanen käy ahkerasti messuilla ja yritysvierailuilla. "Kun kerran näkee, niin kerrasta oppii", on Virtasen yksi motoista. Samalla metodilla Virtanen laskee edelleen lujuuslaskelmat päässään koneen vieressä ja pystyy arvioimaan metallilevyn painon silmämääräisesti mittaamalla. Ja jos Virtaselta kysyy eläkeaikeista, tulee vastaukseksi: "Niin kauan kun muisti pelaa, niin pysyn sorvin ääressä".

 

 

Innovaatiot:

  • Hevosentalutin
  • Kaapelinmurskain
  • Tuulilasinmurskain
  • A-mallin särmäyspuristin